Kiinteä laajakaista vai mobiilinetti?

9.8.2018

Hyvän nettiyhteyden merkitys kasvaa jatkuvasti

Nettiä käytetään enemmän kuin koskaan. Iso osa töistä voidaan tehdä kätevästi kotoa käsin etänä ja viihdepalvelut tarjoavat helposti ajanvietettä silloin kun itselle sopii. Kun niin iso osa palveluista on nykyään netissä, myös palveluiden toimimattomuus ja hidastelu ärsyttää samassa mittasuhteessa kasvavasti.

Mutta mikä tökkimisen sitten aiheuttaa? Liittymässä on megoja vaikka koko kylälle jakaa, silti etäyhteys katkeilee, videoissa on häiriöitä ja kuva pysähtelee sekä pelit lagaavat niin että voittaminen on mahdotonta. Johan siinä on perherauha vaarassa kun kaikkia kiukuttaa.

Eri tekniikoilla on omat hyvät puolensa

Suomessa on käytössä useita erilaisia laajakaistatekniikoita. Niistä yleisimpiä ovat vanhemman lankapuhelinverkon kautta toimivat tekniikat (esim. ADSL), kaapelikaista joka toimii kaapeli-tv:n kautta, täysin uusi valokuitutekniikka sekä mobiilikaistat (3G, 4G). Jokaisesta tekniikasta löytyy omat hyvät puolensa.

Mobiilikaistan kiistaton etu on liikkuvuus - yhteys kulkee mukana siellä missä sitä tarvitaan.

Mobiiliverkot ovat kuitenkin pitkän matkan langatonta tekniikkaa, joka on altis erilaisille ympäristötekijöille. Käyttäjämäärät, erilaiset muut langattomat verkot ja jopa sääolosuhteet vaikuttavat usein mobiiliverkkojen vakauteen. Nopeuden vaihtelut ovat yleisiä ja suuria. Myös katkoksia saattaa esiintyä. Eikä aina auta, vaikka kuuluvuus olisi erinomainen: yllättävän usein ongelmana onkin suuri käyttäjämäärä, sillä yhteydet menevät tukiasemaan jonka linkki eteenpäin toimii pullonkaulana. Ei auta vaikka kuuluvuus olisi täydellinen, jos yhteys eteenpäin ruuhkautuu.

Yleisesti ottaen luotettavuudeltaan ylivertaisina tekniikoina voidaan pitää kiinteää lankaverkkoa käyttäviä yhteyksiä

Oli kyseessä sitten jo kehityskaarensa loppupuolella oleva puhelinkupari- tai uudemmat kaapelimodeemi- ja valokuitutekniikat. Kun yhteys tuodaan kiinteistöön kiinteää kaapelia pitkin, ympäristötekijöiden vaikutus yhteyden laatuun katoaa. Jos yhteys on mahdollista toteuttaa kaapelilla, se kannattaa. Itse toimistossa tai asunnossa yhteys voidaan jakaa langattomalla lähiverkolla (wifi), joka on pitkän matkan langattomiin yhteyksiin verrattuna huomattavasti vakaampi. Myös langattomalla lähiverkolla on kuitenkin merkitystä, erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien kanssa. Vanhemmalla 2.4GHz standardilla toimivat langattomat verkot saattavat osaltaan rajoittaa nopeimpia yhteyksiä, joten erityisen nopeiden (100M ja nopeammat yhteydet) kanssa on suositeltavaa käyttää uudempaa 5GHz AC-standardin wifiä. Nopeudet vaihtelut pysyvät minimissä, jolloin aikakriittisissä palveluissa kuten etäyhteyksissä, videopalveluissa ja pelaamisessa ei enää esiinny hidastelua tai pätkimistä. Näissä aikakriittisissä palveluissa lyhytkin nopeuden pudotus yhteydessä aiheuttaa nopeasti käytön hidastumista tai kuvan pätkimistä ja lataustaukoja.

Yksi erityisesti pelaamiseen vaikuttava tekijä on verkkoviive (ping)

Tämä tarkoittaa aikaa joka kuluu siihen, kun laitteesta lähetetty käsky saapuu perille jossakin muualla internetissä olevalle palvelimelle ja/tai tähän saadaan vastaus paluuviestinä. Silloin eivät yhteyden isot megamäärät auta, vaan vaikka yhteys muutoin pystyisi siirtämään tietoa isoja määriä vastaukset komentoihin saattavat silti tapahtua viiveellä. Tämä näkyy varsinkin pelikäytössä hitaana vasteena pelaajan toimiin. Jos pelissä vaaditaan nopeata reagointia, sekunnin viive on kohtalokas - ja ennen kaikkea ärsyttävä. Erityisesti verkkoviiveen osalta kiinteä laajakaistayhteys on perinteisesti ollut täysin eri viivalla mobiilin kanssa. Kun kiinteässä yhteydessä viiveen osalta puhutaan kotimaan sisällä alle 10 millisekunnista, mobiilipuolella aniharvoin päästään alle 100 millisekunnin, ja yleensä puhutaan 200-1000 millisekunnin vaihteluvälistä joka on auttamatta liian suuri pelaamiseen.

Tökkivätkö verkkopelit? Silloin kannattaa tarkistaa verkkoviive (ping) palvelimelle. Kuvassa punaisella näkyvä numero kertoo viiveestä, joka on aivan liian korkea sujuvaan pelaamiseen. Mitä nopeatempoisempi peli on, sitä matalampi verkkoviiveen tulisi olla, sillä tämä viive näkyy pelin tökkimisenä eli lagina. Tilannetta jossa verkkoviive on niin suuri, että se selvästi vaikuttaa pelaajan toimintaan ja pelin toimivuuteen käytetään termiä lagi.

Lagi

Mitä yhteyden laadun parantamiseksi voi tehdä?

Mobiilikaistan kuuluvuutta on mahdollista parantaa erillisellä antennilla. Parhaiten huonoon kuuluvuuteen auttaa iso ulkoantenni. Jos kuuluvuus näyttää hyvältä ilman antennia, sekään ei välttämättä auta vaan tällöin kyseessä on todennäköisesti ruuhkainen tukiasema. Tukiasemien ruuhkautuminen on nykyään suhteellisen yleistä, kun mobiiliverkkojen käyttäjämäärät ja tiedonsiirtomäärät ovat nousseet valtavasti lähivuosina. Paraskaan kuuluvuus ei auta, jos itse tukiasemalta maailmalle lähtevä liikenne toimii pullonkaulana.

Langattoman lähiverkon kuuluvuuden parantamiseen on olemassa useita ratkaisuja. Jos verkko on hidas, kannattaa varmistaa että langaton reititin ja käytettävä laite tukevat nopeampaa 5GHz AC-standardin verkkoa. Kantavuutta on mahdollista parantaa erillisillä antenneilla ja toistimilla, jotka laajentavat verkon kuuluvuutta toistamalla sitä eteenpäin. Wifi-toistin sijoitetaan olemassa olevan verkon kuuluvuusalueelle, josta se heittää verkkoa eteenpäin. 

Yhteyden todellista nopeutta mitattaessa kannattaa käyttää langallista ethernet-verkkoa. Langattomat verkot ovat aina alttiita ympäristön vaikutukselle, eikä mittaustuloksia voi pitää täysin luotettavina. Yhteyden todellisen nopeuden voi todeta varmasti vain ethernet-kaapelin kautta.

Omat suositukseni

Jos sisäverkko on mahdollista muodostaa perinteisellä ethernet-verkkokaapelilla, se on mielestäni aina suositeltavin vaihtoehto. Piuha on piuha - Sekä nopeuden että luotettavuuden kannalta.

Moneen laitteeseen, kuten esimerkiksi tabletteihin ja älypuhelimiin, ei kuitenkaan ole mahdollista muodostaa langallista yhteyttä tai yhteyden veto piuhalla vaatisi suhteettoman paljon vaivaa. Tällöin wifi-verkko on sopiva ratkaisu. Wifi-reitittimen sijoittaminen kannattaa harkita huolella, sillä hyvä sijainti vaikuttaa merkittävästi langattoman verkon toimintavarmuuteen. Täysin yleispätevää ohjetta sijoittamiseen ei voi kuitenkaan antaa, sillä rakennusten muoto ja materiaalit vaikuttavat asiaan. Yleensä rakennusten ohuet sisäseinät eivät vaikuta merkittävästi langattoman signaalin etenemiseen, mutta esimerkiksi betoniseinä jonka sisällä on teräsverkko saattaa pysäyttää signaalin kokonaan. Monessa uudessa kiinteistössä on jakamo, jonka laitekaapin sisälle mahtuisi wifi-reititin. Metallinen laitekaappi on kuitenkin huonoin mahdollinen sijoituspaikka wifi-reitittimelle, sillä signaali läpäisee erittäin huonosti, jos ollenkaan, metallia. 

Nämä kaksi mainittua tekniikkaa eivät kuitenkaan ole ainoat vaihtoehdot sisäverkon rakentamiseen - myös muita erikoistekniikoita on saatavilla. Näistä erikoisemmista tekniikoista kannattaa keskustella asiantuntijoiden kanssa jos kumpaakaan aiemmin mainituista verkkotekniikoista ei ole mahdollista toteuttaa.

Nettiyhteyden osalta tein muutaman tavanomaisen nopeusmittauksen sekä kiinteässä- että mobiiliverkossa. Omalla paikkakunnallani mobiiliverkko on melko ruuhkainen ja tunnin välein tehdyissä mittauksissa lisääntyvä käyttäjämäärä vaikuttaa selvästi verkon toimintaan. Kiinteän verkon toiminnassa ei näy juuri minkäänlaista vaihtelua.

Kaapelikaistan mittaustulokset

Kaapelimodeemi

Kaapelikaista on yleisesti käytössä oleva kiinteä laajakaistatekniikka. Kellonaika- tai käyttäjämäärät eivät vaikuta kaapelikaistan mittaustuloksiin, vaan verkkoviive pysyy jatkuvasti alle 10 millisekunnin ja nopeuden vaihteluväli on minimaalinen.

4G-mobiilikaistan mittaustulokset

4G-mobiili

Omalla paikkakunnallani 4g-verkko on ruuhkainen ja tämä ruuhkaisuus näkyy mittauksissa, kun päivä etenee. Käyttäjämäärät lisääntyvät, nopeus alkaa heitellä ja verkkoviiveet kasvavat yli 200 millisekunnin. Nopeuden heittely vaikuttaa videopalveluiden toimintaan ja verkkoviiveen nousu puolestaan haittaa verkossa pelaamista.

Itse nettiyhteys ulkomaailmaan kannattaakin siis valita käytön mukaan. Jos yhteyttä pitää kuljettaa mukana tai käyttöpaikka on sellainen, että sinne ei tule nettiyhteyttä mahdollistavaa kaapelointia mobiili on ainoa mahdollinen valinta.

Kiinteässä sijainnissa käytettävään nettiyhteyteen pätee sama kuin sisäverkon rakentamiseen: piuha on aina piuha. Suositukseni on valita kiinteä yhteys - perusteena toimintavarmuus ja nopeus kaikessa mahdollisessa käytössä perussurffailusta pelaamiseen. Kiinteään kaapeliin eivät vaikuta ulkoiset tekijät, jotka tekevät mobiiliyhteyksistä kiinteitä liittymiä epäluotettavampia.

Tuomas
Kirjoittanut Tuomas Soronen,
MPY maailma / asiakaspalvelu

Aihe: MPY maailma, laajakaista