Testaa laajakaistan nopeus

”Iskä!! Netti ei toimi!!”

Tämän kaltainen huuto kuuluu monien meidän kodeissa aika ajoin. Toivottavasti nykyään enää harvemmin ja harvemmin. Internet luo monenlaisia mahdollisuuksia ja etenkin näin etätyöaikana yhteyksien vakaa toiminta on monelle meistä jopa elinehto. Ja vakaan lisäksi yhteyden pitää olla myös nopea! 

Operaattorit mainostavat laajakaistaa välillä aika hurjillakin nopeuksilla ja lupauksilla, mutta miten pieni ihminen pystyy varmistamaan tai testaamaan, pitääkö lupaukset lähimainkaan paikkansa? Tutkitaan vähän sitä, miten tehdään nettiyhteyden nopeustesti tai miten nähdään ylipäätään millä nopeudella tilaamasi palvelu toimii.

Laajakaistan nopeus ja laatu

Jos operaattorisi tarjoaa sinulle liittymää esim. 100M -nopeudella, minkälainen nopeus käytännössä on OK, mikä ei ole enää niin OK? Mistä sen voi tietää?

Suomessa operaattoreita ja niiden toimintaa valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Se antaa suunnan ja määrittelee käytännöt, miten yhteyksien tulisi yleisesti toimia. Traficom on valtion viranomainen, jonka ohjeita ja määräyksiä operaattoreiden on seurattava. Traficom on määritellyt kiinteille, enintään 100 Mbit/s nettiyhteyksille seuraavia ehtoja:

• • Mainostettu nopeus on se, miten operaattori liittymää markkinoi, sekä nopeus, mihin liittymä enintään kykenee. Tämä on myös nopeus, jonka loppukäyttäjä voi olettaa saavansa esim. kerran vuorokaudessa.
  • Normaalinopeus on se hyötynopeus, minkä verran liittymästä saa suurimman osan ajasta palvelua käyttäessään. Viestintäviraston suositus on 90 %.
  • Minimininopeuden kohdalla viestintäviraston suositus on 70 %:ia maksiminopeudesta.

Mikä on nopeustesti?

Jokaisella nettiyhteydellä on sille määritelty maksiminopeus. Normaalitilanteessa yhteyden pitäisi toimia suunnilleen tällä mainostetulla nopeudella. Joskus nettiyhteys tuntuu jollain tavalla tahmealta. Yrität katsoa videoita TikTokista, YouTubesta tai Netflixistä, mutta yhteys tökkii ja video pysähtyy lataamaan toistuvasti. Kenties sähköpostin liitetiedoston lähettäminen kestää ja kestää tai työpaikan VPN-yhteys katkeaa toistuvasti. Tällöin kaikki ei ole kunnossa ja on syytä tarkastella tilannetta. Yksi askel edellä mainittujen ongelmien ratkaisuun on mitata nettiyhteyden hetkellinen nopeus. Saadaksesi nopeustestistä mahdollisimman todellisen tai realistisen tuloksen, kannattaa jatkaa lukemista. 

Nopeuden mittaaminen

Miten nettiyhteyden nopeutta mitataan? Mitkä kaikki asiat vaikuttavat yhteyden nopeuteen? Jos kirjoittaa internetin hakukoneen hakukenttään ”internet nopeustesti” tai ”nettinopeustesti”, hakutuloksiksi nousee erilaisia laajakaistaliittymän nopeutta mittaavia sivustoja. Yksi suurimmista ja yleisimmistä on Ooklan www.speedtest.net -sivusto. Ooklan testaustekniikkaa hyödyntää myös moni operaattori ja mittaussivusto omilla sivuillaan.

Nopeustesti kannattaa suorittaa niin, että kotona ei ole päällä hirmu montaa nettiä käyttävää tietokonetta. Sammuta tai kytke pois WLANista ne laitteet, joita et mittaushetkellä välttämättä tarvitse. Jokainen kotiverkossa oleva laite varaa aina jonkun verran kaistaa. Tarkasta samalla myös se, että mittaavan tietokoneen taustalla toimivat ohjelmat ovat hetkellisesti kokonaan pois päältä. Näitä ovat muun muassa

• • varmistuspalvelut (OneDrive, iCloud, Google Drive)
  • VPN-palvelut (työpaikkasi VPN, SurfShark tai Freedome) sekä
  • pelipalvelut (Steam, Uplay, GOG.com).

Nämä varaavat yllättävän paljon verkkoa, jos näiden ohjelmien käyttämää kaistanleveyttä ei rajoiteta kussakin ohjelmassa manuaalisesti. Myös useat selainikkunat varaavat paljon kaistaa. Eli sulje myös tarpeettomat selaimet mittauksen ajaksi.

Mikäli mahdollista, nopeusmittaus kannattaa tehdä langallisella yhteydellä eli Ethernet-kaapelilla. Jos langallinen yhteys ei ole mahdollinen, testi kannattaa tehdä käyttäen WLANin 5GHz -taajuutta niin, että olet samassa huoneessa, missä modeemi/reititin on. Reitittimen sisäisen ohjelmiston, eli firmwaren ajantasaisuus on myös tarpeellista tarkastaa ajoittain, esim. kerran vuodessa.

Jos käytät mobiiliyhteyttä muualla kuin kaupungin keskustassa, on hyvä tarkastaa missä suunnassa lähin mobiilitukiasema on. Keskustassakin, jos tuntuu, että mobiiliyhteys tökkii, lähimmän tukiaseman sijainnin tietäminen ja modeemin suuntaaminen sinnepäin parantaa signaalin laatua. Tämän voi tehdä käyttäen www.cellmapper.net -sivustoa. 4G -modeemi kannattaa siis suunnata suunnilleen tukiasemaa kohti siirtämällä se esim. sellaisen ikkunan viereen, joka on samassa suunnassa tukiaseman kanssa.

Nopeustestiä mittaavan palvelimen sijainti kannattaa ottaa myös huomioon. Ainakin www.speedtest.net -sivuston nopeustestillä voit itse valita palvelimen, joka on lähellä omaa sijaintiasi. Mitä lyhyempi matka on mittaavaan palvelimeen, sen paremman tuloksen saa (esim. Mikkeli vai Melbourne).

Nettinopeustesti ja sen tulkinta

Nopeustestin tulokseen vaikuttaa moni asia. Reitittimen tai modeemin sekä tietokoneen, tabletin tai kännykän ikä ja suorituskyky ovat olennaisia tekijöitä. Iäkkään tai hyvin edullisen tietokoneen suorituskyky ei enää riitä uusimpien ja nopeimpien yhteyksien maksiminopeuksiin. Yli 100M nopeuksissa tietokoneelta vaaditaan jo aika paljon, etenkin jos käytetään langatonta yhteyttä. Jos käytetään WLANia, laitteiden sijainnilla toisiinsa nähden on suuri merkitys, sekä sillä, mitä kaikkea niiden välillä on (peilit, paksut seinät, muut signaaleja tuottavat laitteet). Toki vielä todella moni muu asia, mutta laitteiden ikä, suorituskyky ja sijainti ovat ehkä niitä kaikkein tärkeimpiä asioita.

Nopeusmittauksen tärkein tieto ei itse asiassa olekaan itse nopeus, vaikka se tärkeä onkin, vaan yhteyden viive. Tämä tarkoittaa aikaa, joka datapaketilta kestää kulkea lähettäjältä (tietokone) koko verkon läpi mittauspalvelimelle. Tulos ilmoitetaan millisekunteina.

Alle 50 millisekuntia on hyvä, täysin normaali tulos, joka riittää suurimmalle osalle käyttäjiä. Jos viive on alle 200 millisekuntia, yhteys todennäköisesti tökkii ja mahdollista syytä tälle on hyvä alkaa tutkimaan. Jos viive on useita satoja millisekunteja, nettiyhteys tökkii ja pätkii jo pahasti tai ei toimi enää ollenkaan.

Jotkut nopeusmittarit ilmoittavat myös muita nopeuteen liittyviä arvoja, kuten jitter, eli datapakettien välinen aikaviive, sekä packet loss, joka tarkoittaa matkalla hävinneitä datapaketteja. Pääperiaate näissä kolmessa (viive, jitter ja packet loss) kuitenkin on, mitä pienempi, sen parempi. Jos jitter tai packet loss -arvot ovat useita kymmeniä tai satoja, nettiyhteys ei toimi niin kuin sen pitäisi.

Eniten netin käyttäjää kuitenkin todennäköisesti kiinnostaa itse nopeus. Download tarkoittaa netistä tietokoneelle tulevaa yhteyttä ja upload tietokoneelta nettiin lähtevää nopeutta. Jos tilaamasi nopeus on 100M/50M ja saat tulokseksi 90M/45M, tämä on erinomainen tulos. Jos netti tuntuu tökkivän ja nopeusmittauksen tulos on vaikkapa 38M/15M, tai ping- jitter- tai packet loss -arvot ovat suuria, kannattaa tehdä seuraavia toimenpiteitä:

• • käynnistä tietokone uudestaan (jos tätä ei ole vielä tehnyt). Tietokoneen uudelleen käynnistäminen auttaa oikeasti todella moneen eri vaivaan. Suosittelen myös tarkastamaan Windowsin ohjauspaneelista, että Windowsin nopea käynnistys on pois päältä.
  • tämän jälkeen käynnistä modeemi ja/tai reititin myös uudestaan. Pidä laitetta pois päältä vähintään 30 sekuntia.
  • jos käytät langatonta yhteyttä, kannattaa siirtyä lähemmäs reititintä, että WLAN-signaali olisi mahdollisimman vahva. Ainakin nopeustestin ajaksi.
  • tarkasta tietokoneeltasi, että mahdolliset taustalla toimivat varmistus-, VPN- ja pelipalveluohjelmat ovat pois päältä. Ne saattavat varata koko liittymäsi kapasiteetin.
  • nopeustestejä kannattaa tehdä useampia, eri vuorokauden aikoihin ja eri päivinä, että saat selkeän ja hyvän kuvan oman nettiyhteytesi keskimääräisestä nopeudesta.
    
    

Mistä apua ongelmatilanteissa?

Mikäli tilanne ei selkiydy kotikonstein, kannattaa ottaa yhteyttä oman operaattorin tekniseen tukeen. Siellä olevat ammattilaiset auttavat sinua mielellään saamaan toimivan ja luotettavan nettiyhteyden. Tämän lisäksi on mahdollista tilata omalta operaattorilta digitukea. Asiantuntija voi ottaa avustuksellasi etäyhteyden tietokoneeseesi, jonka kautta on mahdollista tutkia modeemisi ja reitittimesi toimintaa. Moni operaattori tarjoaa myös digitukea paikan päälle kotiin. Tutustu operaattorisi tarjontaan tämän omilla nettisivuilla.

MPY:n teknisen tuen saat kiinni numerosta 030 670 3019 (24/7, 0,084 €/min) tai sähköpostilla tekninentuki@mpy.fi. Saadaksesi apua ja tukea arjen digihaasteisiin, esimerkiksi siihen, miten kodin WLAN-verkon saa toimimaan sujuvasti, käy tutustumassa MPY:n Digitalkkaripalveluun verkkosivuillamme.  

Antoisia (ja nopeita) surffailuhetkiä!

Kirjoittaja Pekka Lampila 

Pekka työskentelee MPY Telecomin verkkotuotantotiimissä tiiminvetäjänä teknisessä tuessa. Työssään hän kehittää teknisen tuen toimintaa monipuolisemmaksi, kestävämmäksi ja asiakasläheiseksi. Pekan äänen kuulee myös kaikissa MPY:n puhelinsarjoissa.